Järvenpääläiset kansanedustajaehdokkaat kulttuurin puolesta
Bjarne Westermarck -yhdistys järjesti sunnuntaina 5.3.2023 Järvenpäästä eduskuntaan -vaalipaneelin
Järvenpää-talolla. Vaalipaneeliin osallistui kahdeksan järvenpääläistä kansanedustajaehdokasta: Annamari
Brandao (KD), Petri Graeffe (KOK), Antti Heikkilä (Keskusta), Kirsi Janhunen (Liike Nyt), Tiia Lintula (Vihreät),
Eemeli Peltonen (SDP), Jorma Piisinen (PS) ja Lotta Vainiola (Vas). Puheenjohtajana toimi Bjarne
Westermarck -yhdistyksen hallituksen jäsen Sami Karhu.
Tavoitteena oli tarjota järvenpääläisille kansanedustaehdokkaille avoin foorumi ohjelmansa lyhyelle
esittelylle ja keskustelulle vaalien kärkiteemoista. Lähtökohtana oli arvostus kansanedustajaehdokkuutta
kohtaan. Ja toive siitä, että eduskuntaan valittaisiin myös Järvenpäästä kansanedustajia.
Vaalipaneelin jälkeen Bjarne Westermarck -yhdistys on saanut tilaisuudesta kiitosta siitä, että ehdokkaat
saivat parin minuutin ajan kertoa tavoitteensa julkisen talouden kehittämisestä, sosiaali-, terveys- ja
pelastuspalveluiden tulevaisuudesta, vihreästä siirtymästä, kulttuuripalveluista ja monista muistakin
kysymyksistä. Järvenpäästä eduskuntaan -vaalipaneeli osoitti, että avoimella, keskustelukuplista vapaalla
vaalipaneelilla, on arvoa.
Kaikki kahdeksan järvenpääläistä kansanedustajaehdokasta edustivat isoissa kysymyksissä omalla tavallaan
puolueidensa kantoja. Syvyyttä, avaruutta ja omaleimaisuutta näkemyksiin tuli kokemuksesta eri elämän
alueilta, kuntapolitiikasta, muista verkostoista ja työstä. Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa tuli selväksi,
että Järvenpäästä on ehdolla useampia kyvykkäitä poliitikkoja eduskuntaan. Keskustelussa löytyi tarpeen
tullen terävää särmää ja samanaikaisesti järvenpääläistä yhteistyökykyä, jota vaalien jälkeen tarvittaneen
myös valtakunnan tasolla.
Omaleimaista järvenpääläisyyttä on myös ehdokkaiden kulttuurimyönteisyys monin eri tavoin. Kulttuurin
investointitasoja ei määritelty, mutta sen voima hyvinvoinnin luomisessa on vaalipaneelin osallistujien
mielestä suuri. Ja joskus kulttuuria syntyy helpostikin, jos vain on sopivia ympäristöjä kuten Järvenpään
rantapuisto.
Myös kansanedustajana toimineen Bjarne Westermarckin perinnöstä useampikin ehdokas tunnusti
oppineensa paljon: Westermarckin innovatiiviset kokeilut kehittivät maatalouden tuottavuutta; samanlaista
tuottavuuden kasvua Suomikin tarvitsisi tällä hetkellä.
Toisaalta Bjarne Westermarck ylivelkaantuneena ei ollut tarpeeksi varautunut yllättäviin ”mustiin
joutseniin” kuten 1929 pörssiromahdukseen. Velkavaikeuksiin suurin osa Järvenpäästä eduskuntaan -
vaalipaneelin kansanedustajaehdokkaista ei Suomea halua.