Keski-Uusimaa 5.3.2023, kolumni
Kotiseudun menneisyyttä arvostaen, tulevaisuutta tehden
Kotiseutu on useimmille ihmisille tärkeä asia. Se voi merkitä kaipausta johonkin menneeseen, iloa nykyisestä kotipaikasta taikka ajatusta tulevasta paremmasta. Ehkäpä näitä kaikkia yhdessä. Kuitenkin jotain, johon tuntee kuuluvansa. Kotiseututyö tukee ihmistä tässä oman kotiseutunsa ymmärtämisessä ja siihen kiintymisessä.
Kotiseututyö ymmärretään usein menneisyyteen katsovaksi sekä sitä koskevan tiedon kokoamiseksi ja tallentamiseksi, monesti museo keskipisteenä. Tämä on arvokasta, koska menneisyyden tuntemus antaa eväitä myös tulevaisuuteen. Suomen Kotiseutuliitto määrittelee, että kotiseututyö on asuinpaikan kehittämistä, elävöittämistä ja ymmärtämistä sekä hyvän elinympäristön ja siihen liittyvän ymmärryksen jatkuvuuden mahdollistamista. Tavoitteena on siis luoda jatkuvuutta menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen.
Kotiseututyö on asuinpaikan kehittämistä, elävöittämistä ja ymmärtämistä sekä hyvän elinympäristön ja siihen liittyvän ymmärryksen jatkuvuuden mahdollistamista.
Bjarne Westermarck – yhdistys perustettiin kuusi vuotta sitten. Lähtökohtana oli tutkia ja tehdä tunnetuksi Järvenpään rakentajan ja monipuolisen valtakunnantason toimijan elämää ja elämäntyötä. Yhdistys hyväksyttiin myös Suomen Kotiseutuliiton jäseneksi.
Bjarne Westermarck oli uudistaja ja visionääri, joka halusi parantaa olemassa olevaa ja luoda tulevaisuutta. Nimihenkilönsä mukaisesti yhdistys osallistuu Järvenpään nykyisyyteen ja tulevaisuuden rakentamiseen. Tämä tapahtuu mm. erilaisia kaupungin hankkeita koskevin kannanotoin ja lausunnoin. Kulttuurikohteiden ja – ympäristöjen säilyttäminen on ollut erityinen tavoite. Monet näistä ovat Bjarne Westermarckin rakentamia tai liittyvät muuten hänen elämäänsä.
Yhdistys tekee myös tulevaisuustyötä, jonka näkyvin osa on joka toinen vuosi järjestettävä tulevaisuusfoorumi. Tavoitteena on saada tähän työhön vahvasti mukaan nuoria ihmisiä. Se, mitä teemme nyt, on tulevaisuudessa menneisyyttä. Toivottavasti työtämme silloin muistellaan hyvällä.
Tuula
Siltasari-Peltonen
Kotiseutuneuvos
Bjarne Westermarck –yhdistyksen puheenjohtaja
..................................................................................................................................................................
Keski-Uusimaa 1.12.2022
Kulttuuri ja nuoret olivat Järvenpään tulevaisuusfoorumin keskiössä
Lauantain 26.11. Järvenpään tulevaisuusfoorumissa kaupungin tervehdyksen esittänyt kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen korosti puheessaan kulttuurin terveysvaikutuksia. Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastukset ovat terveyden kannalta yhtä arvokkaita kuin tupakoimattomuus tai liikunta.
Kulttuurijohtaja Pirre Raijas kertoi innostuneensa Järvenpäästä Euroopan kulttuuripääkaupunkina esimerkiksi vuonna 2037. Mahdottomalta kuulostava idea ei sitä välttämättä ole, sillä nimitykseen on saatavissa myös EUn rahoitusta. Esimerkiksi Turku on laskenut hyötyneensä pääkaupunkivuodestaan 260 miljoonaa euroa muun muassa matkailutuloina.
Tietokirjailija Pekka Hakon mukaan kulttuuria tulisi hyödyntää monipuolisesti myös arkikulttuuria arvostaen.
................................................................................................................................................................
Keski-Uusimaa 30.11.2022
Bjarne Westermarck yhdistys palkitsi Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston sellonsoiton opettajan Heikki Kulon lauantaina 26.11. Järvenpään tulevaisuusfoorumi tapahtumassa.
Yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Siltasari–Peltonen perusteli valintaa Kulon pitkäaikaisella ja ansiokkaalla toiminnalla myös Järvenpään kulttuurielämässä.
Heikki Kulon kontaktit Järvenpäähän syntyivät jo 1970-luvulla hänen osallistuessaan Järvenpään kotimusiikkiviikolle. Sellonsoittoa Kulo on opettanut vuodesta 1990 lähtien ja valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1997 sellonsoiton ja laulun loppututkinnoista erinomaisin arvosanoin.
Kulo on esiintynyt oratoriosolistina Suomessa, Itävallassa ja Virossa ja kantaesittänyt ja levyttänyt suomalaista musiikkia. Nykyään hän esiintyy eri lauluyhtyeissä ja toimii sellonsoiton ja yhteislaulun opettajana Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston ja Keravan musiikkiopistossa.
Hän on Värinää taiteilijayhteisön perustajajäseniä ja toiminut yhteisössä aktiivisesti koko sen toiminnan ajan. Heikki Kulo on vaalinut järvenpääläisen säveltäjän Mauri Hongiston perintöä järjestämällä muun muassa vuonna 2021 juhlakonsertin ” Hongistoja kolmessa polvessa ”.
Heikki Kulo on johtanut erikokoisia nuorista koostuvia sello-orkestereita ja saanut innostavalla toiminnallaan nuoria mukaan yhteiseen musisointiin ja sitä kautta edistänyt nuorten musiikkikasvatusta, kerrotaan Bjarne Westermarck yhdistyksen tiedotteessa.
................................................................................................................................................................
Keski-Uusimaa 22.11.2022
Tulevaisuusfoorumissa: Järvenpää Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2037?
Järvenpää-talolla visioidaan lauantaina 26.11. kello 11 alkavassa Tulevaisuusfoorumissa kaupungin tulevaisuutta. Anton Soinne 22.11.2022 14:30 Bjarne Westermarck yhdistys ry järjestää yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa lauantaina 26.11. kello 11.00–14.30
Järvenpää-talon Juhani Aho-salissa Järvenpään Tulevaisuusfoorumi -tapahtuman. Tulevaisuusfoorumissa kaupungin tervehdyksen esittää kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen. Järvenpään kulttuurijohtaja Pirre Raijas esityksen aiheena on Järvenpää -kulttuurikaupunki. Foorumi on kaupungin ja kaupunkilaisten kaikille avoin tilaisuus ajatusten herättämiseksi ja keskustelun avaamiseksi tulevaisuuden Järvenpäästä. Idean tulevaisuuskeskustelua ylläpitävän foorumin tarpeesta esitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen. Bjarne Westermarck -yhdistys tarttui haasteeseen.
Lauantain foorumissa paneudutaan erityisesti Järvenpään kulttuuriin, sen tilaan ja mahdollisuuksiin vahvasta kulttuuriperinnöstä ponnistaen. Voisiko Järvenpää olla Euroopan kulttuuripääkaupunki 2037? Kaupungin kaavoitusjohtaja Sampo Perttula käsittelee Järvenpään arvokkainta rakennettua kulttuuriperimää ja tietokirjailija ja dokumentaristi Pekka Hakon aiheena on Moniäänisen kulttuuriperinnön katseet.
Yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Siltasari-Peltonen luovuttaa Bjarne Westermarck yhdistyksen Vuoden 2022 Kultainen Tähkä -tunnustuksen arvokkaasta työstä Järvenpään kulttuuriperinnön säilyttäjänä ja edistäjänä. Musiikista vastaa Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto. Tapahtuman juontaa Sami Karhu. Kulttuurifoorum la 26.11. klo 11.00–14.30 Järvenpää-talon Juhani Aho -sali.
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
...................................................................................................................................................................
Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltosen (sd) kirjoitus Keski-Uusimaa lehden mielipidesivuilla 15.1.2021
Kiitos Westermarckin
perinneyhdistykselle
Päivälleen neljä vuotta sitten Järvenpäässä perustettiin Bjarne Westermarckin perinneyhdistys. Järvenpään taajaman perustajan nimeä kantava yhdistys on saanut paljon aikaiseksi ensimmäisinä toimintavuosinaan. Perinneyhdistys on tehnyt ”Järvenpään isänä” pidettyä Westermarckia tunnetuksi tapahtumien, elokuvan ja vuonna 2019 paljastetun muistokiven avulla. Parhaillaan yhdistys valmistelee Westermarckista kertovaa kirjaa, joka julkaistaan ensi syksynä.
Olen pannut ilolla merkille sen, että perinneyhdistyksen tilaisuuksissa ovat istumapaikat välillä jopa loppuneet kesken. Tällainen myönteinen kuhina yhdistyksen ympärillä on osoitus paikallishistoriaan kohdistuvan kiinnostuksen kasvusta. Yhä useampi haluaa tietää niistä tapahtumista ja henkilöistä, jotka ovat vaikuttaneet Järvenpään kehitykseen. Westermarckin perinneyhdistyksen toiminta vastaa tähän kasvavaan kiinnostukseen monipuolisella toiminnallaan.
Tänään, Bjarne Westermarckin syntymäpäivänä, haluan kiittää perinneyhdistystä Westermarckin elämäntyön ja kaupungin juurien tunnetuksi tekemisestä. Aivan erityinen kiitos kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Siltasari-Peltoselle, joka on luotsannut yhdistyksen toimintaa sen perustamisesta lähtien. Koronan kulloinkin sallimissa puitteissa kannustan kaikkia Westermarckista ja Järvenpään historiasta kiinnostuneita osallistumaan yhdistyksen toimintaan!
Eemeli Peltonen
Järvenpään kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja (sd.)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Juttu Keski-Uusimaa lehdessä 16.1.2021 (koko jutun lukeminen vaatii tilaajatunnukset)
https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/3259861
Perinneyhdistys julkisti kirjoituskilpailun Järvenpäässä – "Saamme hyvin kartoitettua, miten kaupungin asukkaat kokevat järvenpääläisyyden"
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Teksti Keski-Uusimaa lehdessä 10.1.2021
Bjarne Westermarck – näkijä ja tekijä
Järvenpään kartanossa asui aikoinaan monin tavoin poikkeuksellinen henkilö, Bjarne Westermarck. Hänen sukunsa omistamassa huvilassa oli vuokralaisena Juhani Ahon perhe. Naapurissa asuva Sibelius kävi soittamassa kartanon salissa flyygeliä. Bjarnen poikien piti totella äitiään Elviä, joka käski heidän istua kuuntelemassa niin kauan kuin setä -Sibelius soittaa. Olihan se rankkaa kymmenvuotiaille pojille, kun Sibelius saattoi soittaa jopa kuuden tunnin ajan. Mahtoiko tämä vieroittaa pojat musiikista, kun omat ammatit löytyivät täysin muilta aloilta. Nils Westermarckista tuli kansainvälisesti arvostettu maanviljelystalouden professori ja akateemikko ja Hakonista puolestaan Eläinlääketieteellisen korkeakoulun professori ja rehtori.
Maatalouden uudistaja
Bjarne Westermarck sai isänsä sairauden vuoksi hoidettavakseen Järvenpään kartanon 21 -vuotiaana vuonna 1908. Hän oli kuitenkin hyvin valmistautunut tehtävään. Opiskellessaan Kööpenhaminan Maatalouskorkeakoulussa Bjarne huomasi, että Suomen maatalous oli takaperoista ja vanhanaikaista. Uusien ideoiden innoittamana hän alkoi toteuttaa Tanskassa saamiaan oppeja Järvenpään kartanossa.
Vauhti oli huikea. Maata ostettiin lisää ja runsaassa kymmenessä vuodessa kartanon tilukset kaksinkertaistuivat n 4000 hehtaariin, josta viljelysmaata oli n. 700 hehtaaria. Peltojen lannoitus ja salaojitus käynnistettiin, hankittiin uudenaikaisia koneita, mm traktoreita ja parhaita kasvilajikkeita. Lypsykarja oli ensiluokkaista ja karjatalouden tehokkuus valtakunnallisesti omaa luokkaansa. Oli oma meijeri, tiilitehdas ja kasvinjalostuslaitos. Järvenpään kartanosta oli tulossa Bjarne Westermarckin toimien ansiosta Suomen maatalouden kehittämiskeskus. Hän oli myös merkittävä maatalouden valtakunnallinen vaikuttaja ja toimi mm. viisi vuotta MTK:n johtotehtävissä ja monissa valtion komiteoissa. Ministerin paikkojakin tarjottiin. Hän oli Kyösti Kallion työtoveri maatalousalan uudistushankkeissa ja Lauri Kr. Relanderin perheystävä. Maanviljelysneuvoksen arvon Westermarck sai vuonna 1919.
Uudistukset vaativat rahaa. Suurten investointien ja paljon aikaa vaatineiden yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi kartano ajautui kannattavuusvaikeuksiin. Westermarck menetti suurimman osan maistaan 1924 eikä suunnitelma maatalouden kehittämiskeskuksesta toteutunut.
Järvenpään rakentaja
Vastoinkäymiset eivät lannistaneet Westermarckia. Hän alkoi kehitellä suunnitelmaa Järvenpään asemaseudusta asutus – ja pienteollisuuskeskukseksi. Hän teetti nykyiseen Järvenpään keskustaan maankäyttösuunnitelman. Palstoitettuaan keskustan pellot, mäet ja radanvarret ja myytyään noin 500 tonttia, Westermarck ryhtyi auttamaan asukkaita elämisen alkuun. Terijoelta ostettiin pari sataa autioksi jäänyttä huvilaa, jotka tuotiin rautateitse Järvenpäähän. Siirretyt rakennukset myytiin edullisesti vähävaraisille asukkaille ja yrityksille. Westermarckin tuella perustettiin mylly, jalkine-, vaatetus- ja kiviteollisuutta ja hän oli osakkaana monissa yrityksissä ja avusti niitä lainoin ja takauksin. Alueen ensimmäinen ylioppilastutkintoon johtava koulu, Järvenpään yhteiskoulu, aloitti toimintansa Terijoelta tuodussa huvilassa Westermarckin lahjoittamalla tontilla.
Kylä tulvahti äkkiä täyteen uutta väkeä, tehtaita ja pajoja. Muutamassa vuodessa oli lähes tyhjästä luotu kukoistava liikekeskus ja kylässä oli asukkaita ja tekemisen meininki. Westermarck teki 1927 sisäasiainministeriölle esityksen Järvenpään erottamiseksi Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi.
1920-luvun lopulla alkanut talouslama otti Järvenpään ja Westermarckin kuristusotteeseensa. Uudet yritykset eivät pystyneet vastaamaan sitoumuksistaan Westermarckille. Hän ajautui vararikkoon ja menetti kaikki omistuksensa Järvenpäässä v 1929. Elämänsä loppuvuodet Bjarne Westermarck asui Nastolassa omistamallaan tilalla harjoittaen mm. siipikarjan jalostusta.
Bjarne Westermarckin perintö
Bjarne
Westermarck vaikutti käänteentekevällä tavalla Järvenpään kehitykseen. Hän aloitti sen kehityskaaren, joka johti
itsenäisen Järvenpään kauppalan perustamiseen vuonna 1951.
Mikäli olosuhteet olisivat olleet suotuisammat, Järvenpään kauppala olisi voinut
syntyä jo parikymmentä vuotta aiemmin Westermarckin esityksen pohjalta.
Bjarne Westermarckin kaupunkirakennustoiminnan merkittävin perintö on se, että hän edisti hankettaan alusta asti riittävän isosti ja tuloksena oli toimiva yhdyskunta, ensin kauppala ja sitten vetovoimainen kaupunki. Häntä onkin monissa yhteyksissä nimitetty Järvenpään perustajaksi.
Westermarckin tavoite tehdä Järvenpäästä maatalouden kehittämiskeskus toteutui osittain valtion toimesta. Valtion lunastaman kartanon tilakeskuksen alueelle perustetut Maatalousnormaalikoulu, emäntäkoulu ja kotitalousopettajaopisto keskittivät Järvenpäähän maatalous- ja kotitalousalan koulutusta. Westermarckin aloittama viljelyskasvien järjestelmällinen jalostustoiminta siirtyi valtion vastuulle ja nykyisin sitä jatkaa Boreal Kasvinjalostus Oy. Jokioisissa.
Valtakunnan tasolla monet maatalouden ja osuustoiminnan järjestöt ja yritykset, joiden johtoelimissä Westermarck oli niiden alkutaipaleella, jatkavat edelleen toimintaansa.
Bjarne Westermarck on ollut Järvenpäässä unohdettu suurmies vuosikymmeniä. Muutamien aktiivisten kotiseutuharrastajien toimesta perustettiin v 2017 Bjarne Westermarckin perinneyhdistys tekemään tunnetuksi tämän järvenpääläisen merkkihenkilön monipuolista elämäntyötä. Järvenpään karttaan on ilmestynyt Westermarckinpuisto ja äskettäin toimintansa aloitti Pajalan alueella Westermarckinpuiston Yhteisö.
Tuula Siltasari-Peltonen