Westermarck valokuvin, sanoin ja maalauksin -näyttelyn avajaiset

Torstaina 28.10.2021 klo 18.00 Järvenpää-talon Galleria Järnätissä ministeri Kurvinen oli avaamassa Westermarck-näyttelyä.

Ohessa ministeri Kurvisen avajaispuhe.

Hyvä juhlayleisö,      

Olin erittäin iloinen kutsusta tulla avaamaan tämä näyttely. Bjarne Westermarck oli aikanaan rohkea, uudistusmielinen ja toimeen tarttuva henkilö. Hänen elämänasenteensa valoisa ja perintönsä vaikuttava. Puheessani keskityn kahteen asiaan. Ensinnäkin Westermarckiin ja hänen työnsä merkitykseen ja toiseksi kulttuuriperinnön merkitykseen ja tulevaisuuden näköaloihin sekä kulttuuriperintötyön rahoitukseen.

Ensinnäkin Bjarne Westermarckista, jota moni järvenpääläinenkään ei ehkä tunne, vaikka juuri täällä hänen vaikutuksensa näkyy selkeimmin.

Ilman Westermarckin 1920-luvun rakennustyötä Järvenpää olisi nykyään hyvin erilainen. Westermarckin palstoitussuunnitelma näkyy edelleen kaupungin katuverkossa ja muussa kaupunkirakenteessa sekä hänen aikaisissaan rakennuksissa.

Hyvät kuulijat,

Bjarne Westermarck (1887–1945) kuului lähtökohdiltaan monelta osin aikansa etuoikeutettuihin. Hän oli suuren kartanon ainoa poika ja perijä ja kuului merkittävään sivistyssukuun. Suvultaan hän peri vapaamielisen ajattelutavan ja isältään kartanon hoitovastuun jo 21-vuotiaana. Nuoresta iästään huolimatta hän oli ehtinyt hankkia hyvän maatalousalan koulutuksen. Hän uudisti ja laajensi tilaa merkittävästi.

Merkittävää on, että Westermarck pyrki käyttämään etuoikeutettuaan asemaansa myös yhteiseen hyvän rakentamiseen, ja olikin Suomen itsenäistymisen aikoihin tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä MTK:ssa että eduskunnassa. Hänen keskeinen tavoitteensa oli maatalouden uudistaminen ja maaseudun asukkaiden olojen parantaminen.  Westermack osallistui mm. torpparivapautuksen ja tilattoman väestön maanhankintalain eli Lex Kallion valmisteluun toimien läheisessä yhteistyössä Kyösti Kallion kanssa.

Monessa mukana oleva uudistaja ajautui 1920-luvulla talousvaikeuksiin ja menetti pääosan maistaan. Jäljellä oleville mailleen Westermarck lähti kehittämään Järvenpään taajamaa. Hän oli monin tavoin tukemassa taajaman kehittymistä, mutta menetti täällä omat omistuksensa konkurssin jälkeen.

Westermarck rahoitti toimintansa ja investointinsa itse ja kantoi siten niistä myös raskaan taloudellisen vastuun. Vaikka voimavarat eivät kaikkeen riittäneet, näkyvät hänen elämäntyönsä jäljet paitsi täällä Järvenpäässä, myös monissa maatalouden ja osuustoiminnan organisaatioissa, joita hän oli mukana perustamassa.

Hyvät kuulijat

Katsomme tänään menneisyyteen muistellessamme Westermarckin elämäntyötä, mutta haluan korostaa, että kulttuuriperinnön vaaliminen ei ole taaksepäin katsomista.

Kulttuuriperintö on osa tätä päivää ja kulttuurista itseymmärrystämme. Parhaimmillaan sen vaaliminen vahvistaa paikallista identiteettiä, luo viihtyisää ympäristöä ja kehittää ympärilleen yhteisöllisyyttä. Nämä kaikki ovat asioita, jotka lisäävät kylien ja kaupunginosien elinvoimaisuutta ja hyvinvointia sekä luovat myös taloudellisia mahdollisuuksia.

Kulttuuriperintömme on ainutlaatuista ja korvaamatonta. Meidän on itse huolehdittava sen säilymisestä ja siirtämisestä tuleville sukupolville, tätä työtä emme voi ulkoistaa tai keskeyttää vaikeinakaan taloudellisina aikoina. Hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaankin parhaillaan esitystä Suomen ensimmäiseksi kulttuuriperintöstrategiaksi, josta tullaan aikanaan tekemään valtioneuvoston periaatepäätös.

Hyvät ystävät,

Kulttuuriperinnön elävänä pitäminen on ennen kaikkea paikallinen asia. Suuri osa tästä työstä tapahtuu vapaaehtoisvoimin lukuisissa yhdistyksissä ja yhteisöissä ympäri Suomen. 

Bjarne Westermarckin perinneyhdistyksen perustivat vuonna 2017 paikalliset kotiseutuharrastajat. Westermarckin perinneseura tekee tärkeää työtä vaaliessaan ja tehdessään tunnetuksi hänen elämäntyötään niin täällä Järvenpäässä kuin koko Suomessa vaikuttaneena maatalouden uudistajana ja poliitikkona.

Westermarckin elämäntyön ohella yhdistys pyrkii muutoinkin edistämään Järvenpään menneisyyden ja kehitysvaiheiden tuntemusta. Kulttuuriperintö on siten tulevaisuuden voimavara, jonka avulla rakennetaan siltaa menneestä tulevaan.

Hyvät kuulijat,

Kulttuurin ja taiteen merkitys ovat nousseet vahvasti esille koronapandemian keskellä. Saamme taiteesta ja kulttuurista voimaa, elämyksiä ja sisältöä elämäämme. Tulevina vuosina kulttuurin rahoitus on kuitenkin Suomessa isoissa vaikeuksissa vähentyneiden rahapelituottojen myötä. Suuri osa taiteen ja kulttuurin menoista ja siten myös esimerkiksi paikallisen kulttuuriperintötyön rahoituksesta katetaan nykyisin veikkauksen rahapelituotoilla.

Pidän äärimmäisen tärkeänä, että veikkauksen tilanteeseen löydetään ratkaisu pääministerin valtiosihteerin vetämässä valtiosihteerityöryhmässä sekä parlamentaarisesti kaikkien puolueiden yhteistyönä.

Hyvät ystävät,

Kulttuuriperintö voi tuoda tässäkin elämäämme jatkuvuutta ja lohtua. Vaikeuksista on ennenkin selvitty.

Bjarne Westermarck kohtasi epäonnistumisia, vaikeitakin, mutta hän jatkoi aina eteenpäin. Pitkäjänteisestä työstä jäi arvokas perintö, joka elää edelleen.

Näillä sanoin avaan näyttelyn ja toivotan Bjarne Westermarckin perinneyhdistykselle menestystä työssänne!